Monet sanovat, että on lottovoitto syntyä Suomeen! No, onko se nyt aivan näin? Mielestäni ei. Onhan meillä ruokaa mahan täytteeksi, suurimmalla osalla katto päänsä päällä, miesten ja naisten välinen tasa-arvo on hyvä, suomessa saa sanoa mielipiteensä vapaasti. Mutta se on sitten eri asia, että kunnellaanko sitä sitten. Saamme hoitoa, jos sitä tarvitsemme. Emme ehkä heti, mutta joskus kumminkin.
Kaikissa maissa näin ei ole. Aasiassa ja afriksasa on suuri nälänhätä, eikä siellä arvosteta naisia juuri lainkaan. Naiset eivät kuulu katukuvaan, vaan he ovat kotona hoitamassa lapsia. Usein heidät raiskataan ja saavat sen seurauksena lapsen, josta eivät pysty huolehtimaan. Sekä sukupuolitauteja, joihin he voivat kuolla, eivätkä saa hoitoa välttämättä koskaan. He eivät saa koulutusta, tai töitä. Elämme 2000 -luvulla, miksi täälaista on enää olemassa?
Mutta kyllä Suomestakin löytyy puutteensa. Olemme tällainen juoppo kansa, joka elää täällä pimeässä ja kylmässä pohjolassa, missä kukaan ei puhua pukahda kenellekään, vaan kaikki toljottavat vihaisena, jos joku vähänkin sattuu hipaisemaan meitä. Ja mietitäänpä vaikka meidän iki-ihanaa hallitustamme, ostavat torkkupeittoja miljoonilla euroilla, vaikka kuka nyt siellä eduskunnassa kerkeää nukkumaan? Ei kukaan! Vaikka siltä se välillä vähän vaikuttaakin, kun ei siellä saada oikeen minkäänlaisia päätöksiä aikaan, ainakaan kovin hyviä. Tai no kyllähän sitä aina välillä sattuu pieniä hyviä vahinkoja. Seuraavana voisivat vaikka hyväksyä homoavioliitot. Mikä siinä muka on niin kamalaa, mun mielestä kaikki on tasa-arvoisia.
Ja tuli tässä mieleen yksi tarina, missä erään pojan äiti oli juonut, polttanut ja käyttänyt huumeita raskausaikanaan. No, tämä tietysti jätti jälkensä poikaan. Äiti ei pystynyt huolehtimaan pojasta, joten pojan mummo haki huoltajuutta ja saikin sen. Pojalla oli kuitenkin paljon onglemia. Pian viranomaiset tulivat ja hakivat pojan lastenkotiin. Poika ripmuili vastaan ja huusi, että haluaa jäädä kotiin. Häntä ei kuunneltu, vaan hänet vietiin väkisin. Pojan ongelmat vain lisääntyivät, koska häntä pelotti ja hän olisi halunnut takaisin kotiin. Hänelle etsittiin uutta kotia, vaikka hänellä oli ihana huolehtiva mummo. Laspsen mielipidettä ei kuunneltu lainkaan, vaan häntä riepoteltiin mielivaltaisesti ympäriinsä, yhtään miettimättä hänen parastaan. Mieti nyt millainen aikuinen hänestä tulee, kun häntä tuolla tavalla kohdellaan.
Suomessa on valtavasti syrjäytyneitä ihmisiä, jotka eivät saa apua. Ja mielestäni on hyvin epäreilua, että köyhät senkun vaan köyhtyvät ja rikkaat vain rikastuvat. Varsinkin me opiskelijat joudumme elämään hyvin niukasti. Ja aina valitetaan, että nuoret eivät tee mitään. Vähän vaikea tehdä mitään, kun ketään ei oteta töihin! Minä ainakin tekisin mielummin töitä, kuin lorvisin kotona. En tiedä mitään tylsempää. Mietitäänpä vaikka 80 -lukua. Itse en silloin vielä elänyt, mutta olen kuullut, että silloin köyhemmilläkin oli varaa elää. Silloinkin eräs yksinhuoltaja äiti oli pärjännyt vallan mainiosti monen lapsensa kanssa. Miten ne nykyään pärjää? Ei ne pärjää jos ei ne käy töissä. Äityttä ei kunnioiteta, pitkiä äitiyslomia ei ole varaa pitää. Mielestäni olisi tärkeää, että äiti voisi olla lapsena kanssa edes vähän aikaa kotona. Mutta se onkin vain minun mielipiteeni.
Suomessakin on paljon kodittomia ihmisiä. Miettikää nyt miten kauheaa olla hirveässä pakkasessa tuolla kadulla. Suomessa on hirveä määrä masentuneita, ja muita mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä, joille tungetaan heti lääkkeitä, koska lääkärien palkathan siinä nousee. Täällä on ihan hirveästi syrjäytyneitä vanhuksia, nuoria yms. Hirveästi koulukiusaamista. Monet masentuvat tästä niin, että tekevä itsemurhan. Mun mielestä kaikkea ei pitäisi mitata rahassa. Suomessa näin tehdään. Raha on tärkein, sen jälkeen tulee vasta meidän hyvinvointi. Sen pitäisi olla toisinpäin. Ensin meidän ihmisten hyvinvointi, sitten vasta raha. Vanhankodeissa ei ole riittävästi henkilökuntaa ja ruoka on huonoa, koska ei ole rahaa parempaan. Vankilaankin panostetaan enemmän. Miksi rikollisilla on paremmat olot, kuin vanhuksilla? Ja miksi henkirikoksista tulee joskus niin pienet rangaistukset? Ja jostain huumekaupoista niin suuret? Tai jostain eläimeen kohdistuneesta rikoksesta tulee vain joku eläintenpitokielto.
Hyvinvointivaltio on mielestäni sellainen, missä ihmiset voivat hyvin ja ovat onnellisia. Siellä kuunnellaan ja kaikkien mielipiteet otetaan huomioon. Kehitysmaissa ollaan hyvinkin iloisia, nälänhädästä huolimatta. Mielestäni me emme pysty samaan. Mutta aina voi yrittää!
